Baltian kantelekansat -kirjan julkaisukonsertti Kuhmossa 6.1.2013

Pohjola-orkesteri: Kari Dahlblom, Rauno Nieminen ja Timo Väänänen
Pohjola-orkesteri: Kari Dahlblom, Rauno Nieminen ja Timo Väänänen

Kuhmo-talo/Juttua-kahvila, 20/15 €

Esiintyjät:

Timo Väänänen

Ontrei: Rauno Nieminen & Timo Väänänen

Pohjola: Kari Dahlblom, Rauno Nieminen & Timo Väänänen

Aivar Arak, rahvakannel (Viro)

Kantele on vähintään tuhat vuotta vanha soitin – soitin on meille tärkeä oman kulttuurimme osa siinä missä sauna tai ruisleipäkin. Soitin tunnetaan myös lähialueillamme. Vanhin kantelelöytö on Novgorodista – hieno yhdeksänkielinen lyyrakantele – samantyyppisiä on löydetty myös Puolasta. Suomen kansallismuseon eräs vanhoista kanteleista on puolestaan Ontrei Malisen kantele.

Onteri Malinen oli yksi suurista Kalevala-laulajista. Hän oli myös kanteleensoittaja. 1870-luvulla musiikkitieteilijä A. A. Borenius osti Ontrei Malisen tekemän kanteleen kansallismuseoomme.

TimoGesle
Timo Väänänen soittaa puolalaista gȩśleä.

Kanteleen kielin -konsertissa kuullaan monenlaisia kanteleita eri alueilta ja ajoilta. Kuulemme mm. Ontrei Malisen kanteleen vaskikielten värikkäitä sointeja, Novgorodin kanteleen rytmikkäitä säveliä tuhannen vuoden takaa, latvialaista kanteletta eli koklea, puolalaista gȩśleä ja keskisuomalaista talonpoikaiskanteletta. Osa konsertin soinneista tulee Volgan alueelta ja Siperiasta asti. Mukana konsertissa Timo Väänäsen, Ontrein ja Pohjolan lisäksi yllätysvieras Virosta – kannelpelimanni Aivar Arak esiintyy rahvakanteleella.

Lahtelainen Timo Väänänen on musiikintohtori, joka on erikoistunut sekä erilaisiin että eri kansojen kanteleisiin. Hänellä on parhaillaan meneillään Kanteleen kielin -tutkimushanke, joka tutkii 16 eri kansan kanteleita. Hankkeen työryhmässä ovat myös Kari Dahlblom, Matti Kontio ja Leena Häkkinen.

Rauno Nieminen Ikaalisesta on musiikintohtori, tutkija, muusikko ja soitinrakentaja. Monet konsertin soittimista ovat hänen rakentamiaan. Rauno soittaa useita eri soittimia, myös kanteleita ja jouhikkoa.

Kari Dahlblom on muusikko ja tutkija, sekä Suomen kantelemuseon perustaja. Suomen kantelemuseo on Jyväskylässä, Palokan Pelimannitalossa. Kari on erikoistunut mm. keskisuomalaisen kanteleen soittoon ja tutkimukseen.

Aivar Arak (s. 1959) on virolainen kannelpelimanni, joka soittaa rahvakannelta. Rahvakannel on virolainen suurkantele, jossa on melodiakielten lisäksi sointukieliä. Arak on kansansoittaja, joka on itse opetellut soittamisen ja kappaleet. Hänen isänsä on viulupelimanni. Arakin poika Martin Arak jatkaa Aivarin kannelperinnettä.

Aivar itse kertoo soittamisestaan hyvin käytännöllisenä asiana – soittoa tarvitaan eri tilaisuuksissa ja hän käy niissä soittamassa. Seuraavassa ote Kuhmossa 6.1.2013 julkaistavasta Kanteleen kielin: Baltian kantelekansat -kirjasta.

”Jos tansseja tarvitaan, minä soitan. Soitan – yhtyeessä tai yksin – syntymäpäivillä, häissä, vastaanotoilla, myös taustamusiikkia. Olisikohan muistissani pari sataa kappaletta… Jos lähden tanssiklubiin soittamaan, en suunnittele listaa etukäteen. Ajattelen vaan, että nyt tuli valssi, otetaan sitten polkkaa, reinlenderiä ja muita. Tanssiklubeissa tietävät kyllä, mitä haluavat.”

”Taustamusiikkia olen joskus soittanut neljä tuntia. Istunut ja soittanut. Neljä tuntia meni ja sitten en jaksanut istua enää! Olisin kyllä jaksanut soittaa, mutten jaksanut istua pidempään. Kappaleet eivät lopu – no ehkä siinä tuli pari kolme kappaletta soitettua uudestaankin. Mutta kaikki kappaleet tulevat jotenkin vaan mieleen”, sanoo Aivar Arak ja lisää: ”…ja kaikki kappaleeni ovat muuten duurissa – minä olen duurimies!”

Aivar Arak ja rahvakannel. kuva: Timo Väänänen
Aivar Arak ja rahvakannel. kuva: Timo Väänänen

Konsertti on Baltian kantelekansat -kirjan julkistustilaisuus Kuhmossa.

Kanteleen kielin: Baltian kantelekansat
Kanteleen kielin: Baltian kantelekansat